Eräs elokuinen sunnuntai-ilta sähköpostissani odotti lyhyt ja ytimekäs viesti: ”Olisin kiinnostunut boudoir-kuvauksesta. Miltä sinun kalenterisi näyttää?” Viestiin vastatessani en osannut odottaakaan, minkälainen kokemus siitä olisi tulossa. Samana iltana minulle selvisi, ettei tästä tulisi ihan tavallinen boudoir-kuvaus vaan erityisen merkityksellinen kuvaus kuvattavalle, sekä myös minulle.
Vaihdoimme useamman viestin samana iltana ja sain kuulla, että kuvattavani käy läpi syöpähoitoja. Hän oli löytänyt pienen patin rinnastaan keväällä 2020 ja siitä asia oli lähtenyt vyörymään hyökyaallon lailla. Ilokseni kuulin kuitenkin heti, että hoidot olivat auttaneet. Syöpä ei ollut ehtinyt levitä ja se oli saatu leikattua pois. Huh, kuinka helpottava tieto!
Hoitojen johdosta kuitenkin vartalo oli kokenut suuria muutoksia ja myös hiukset olivat lähteneet. Muutoksien myötä itsetunto oli saanut kolauksen ja asiakkaani halusi itsestään kauniita kuvia juuri sellaisenaan kuin hän on juuri nyt. Nämä kuvat olisivat hänelle sekä puolisolleen. <3 
Varasimme kuvattavan kanssa ajan kuvaukselle reilun parin viikon päähän, sopivasti syöpähoitokertojen väliin. Sovimme, että mikäli olo olisi vielä kurja hoidon takia, niin voisimme siirtää kuvausta toiseen ajankohtaan lyhyelläkin varoitusajalla. Kuvattavani oli niin ihanan innoissaan kuvauksesta, joten arvelen, että pää olisi melkein saanut olla kainalossa, jotta kuvausta olisi siirretty!
Yleensä ennen kuvausta pidetään kuvauspalaveri joko studiolla, puhelimitse tai sähköpostin välityksellä riippuen hieman aikatauluista. Tällä kertaa pyysin tulevaa malliani katsomaan netistä boudoir-kuvia, joista pitää. Sainkin sähköpostiini kasan kuvia, joiden avulla pääsin kartalle asiakkaalle mieluisasta kuvaustyylistä. Sisällytin sitten omiin suunnitelmiini asiakkaalle mieluisia asentoja ja pohdin kuvakulmia valmiiksi. Usein tosin kuvaustilanne vie mennessään, mutta hyvä suunnitelma on kaiken pohja.
Sitten se vihdoin koitti: Kuvauspäivä! Malli oli varannut meikkaajan aamupäivälle ja meikkaus onkin yleensä tosi kiva lisä kuvauspäivään! Tällöin ei tarvitse itse hermoilla meikistä ja saa pienen extra-hemmottelutuokion itselleen toisen ammattilaisen käsissä. Kuvaustilanteessakin olo tuntuu varmemmalta, kun ehostus, joko ammattilaisen tai itsetekemänä, on kohdillaan!
Kuvattava saapui studiolle sovitusti ja mieleni valtasi helpotus. Olin ehkä alitajuntaisesti hieman jännittänyt kuvausta, mutta olo helpottui, kun kohtasin asiakkaani! Vaikka sähköpostiviestittely oli ollut hyvin helppoa heti alkumetreistä lähtien, oli ihana huomata miten samalla aaltopituudella olimme heti. Saattoi myös olla, että ne liikutuksen kyyneleet mursivat jään puolin ja toisin, kun vielä juttelimme kuvaukseen tulosta ja muusta aiheeseen liittyvästä. Tulipahan testattua meikin kestävyys!
Itse kuvaus sujui jouhevasti. Mulla on tapana näyttää kameran ruudulta kuvia asiakkaalle, jotta hän näkee jo kuvausvaiheessa, minkälaisia kuvia saamme yhdessä aikaan. Kuvia katsellessamme tuli välillä tilanteita, että piti pyyhkiä silmäkulmaa. Olis tehnyt mieli halata asiakasta lujaa, mutta koronan vuoksi en voinut tehdä niin. Silitin käsivarresta ja olin läsnä. Itse en voi kuin ihailla asiakasta, joka saapuu kuvaukseen rankkojen hoitojen muuttaman kehon kanssa, kun peilistä ei tahdo tunnistaa itseään ja kun vartalo ei välttämättä tunnu täysin omalta. Silloinkin sitä pitää rakastaa ja eritoten silloin!
Kuvauksen jälkeen latasin kuvat koneelleni ja kädet täristen aloin käymään niitä läpi. Miten upeita kuvia saimmekaan aikaan! Kuvauksen fiilikset tulvahtivat mieleeni kuvia läpikäydessäni. Innokkaasti latasin koevedos-kuvat nettigalleriaani valintaa varten ja lähetin koevedos-postin asiakkaalleni. Onneksi minun ei tarvitse valita kymmenistä kuvista viimeisteltäviä kuvia, vaan se on asiakkaan tehtävä valita itselleen mieluisa setti kuvia. Pian koevedoksien lähetyksen jälkeen sähköpostiini kilahti ihanista ihanin viesti, joka lämmittää mieltäni varmasti vielä pitkään! Kokemus oli asiakkaalle juuri sellainen kuin toivoinkin sen olevan: lämminhenkinen ja helppo. Asiakas sai olla oma itsensä ja sai rohkaisua sekä varmuutta puheistani. Semmosta on mun kanssa työskentely ja tämä onkin minulle tärkeintä boudoir-kuvauksissa.
Asiakas valitsi kuvista yhdeksän kaunista kuvaa, jotka viimeistelin huolellisesti kuvankäsittelyssä, ja joista teimme näyttävät 15×20 cm valokuvat. Valokuviin laitettiin mustat pohjukkeet kehystämään kuvaa, ne käärittiin silkkipaperiin, laitettiin kauniiseen mustaan kartonkiseen laatikkoon ja kuvalaatikko suljettiin silkkinauhalla. Tämä lahja on ihana antaa puolisolle.
Tapasimme vielä kuvien luovutuksen yhteydessä studiollani. Kuvien katseluhetki oli liikuttava. Kun kuvaus ja kuvat tulevat todeksi paperilla. Kun voit katsoa niitä ja ne ovat edessäsi käsinkosketeltavina. Siinä sinä olet, kauniina itsenäsi. Asiakkaani katseli kuvia pitkään. Välillä pyyhimme kyyneliä. Lopuksi asiakkaani kertoi, että joku voima oli ohjannut hänet luokseni. Ja olen niin onnellinen tuosta voimasta, sillä sen johdosta sain kuvata juuri nämä kuvat ja kohdata ihanan ihmisen. <3
Mun boudoir-kuvauksieni takana kantavana ajatuksena on se, että ei tarvitse olla mallinmitoissa, vaan jokainen meistä on kaunis juuri sellaisenaan kuin on. Ja on minun tehtävä löytää ne kauniit puolet jokaisesta ja tuoda ne kameran avustuksella nähtäville. Avata kuvattavan silmät, nähdä kokonaisuus pienten vikojen sijaan. Olla kaunis juuri sellaisenaan kuin on. Jokainen meistä on kauniin kuvan arvoinen.
Tässä kohtaamisessa on myös tärkeä sanoma ja muistutus itselleni. Tässä se myös teille: tutki tissis! Katsele niitä sekä tunnustele. Toista tämä tasaisin väliajoin. Mielummin liian usein kuin liian harvoin.
-Petra-
